Dellie maa, maahtah myjhtem lohkedh mij vihnesje Saemide Biejjien maanah leah, væjloegielesne!Nils Mattias Anderssonen mojhtesevuelie Oulavuolie dellie hov paehperisnie diedteme!Vuartesjh Gaebpien Gåstan vaajeside Paulus Utsijen mohtedæmman, jih damhth man njaelkies govloe Nils-Aslak Valkeapään veartenenbeagkoes ”Mov veasoe lea mov vaajmosne” åarjelsaemien gielehaamosne! Daennie antovlogijesne leah naan voernges ektiesaemien teeksth åarjelsaemien gaaltijistie, jih daelie orre gielehaamosne. Nov goh Anders Fjellneren myjhtihke eepose Biejjien maanaj bijre, jih Nils Mattias Anderssonen beagkoes vuelie "Åvlavuelien råantjoeh" mij daan raajan ajve LP-esne jih CD-esne gååvnesamme. Vihkeles hov aaj ektiesaemien aerpiemaahtoen tjaalegh jeatjah smaaregistie åarjelsaemiengielese jarjoestamme. Dehtie miereste båeries joejke-teekste meatan, maam suemien hearra Jacob Fellmane govli jih tjeeli mearan lij Utsjohkesne, noerhtesuemesne barkeminie. ”Soelege jih Nåejtie” lea saemien dovletji væhna, mij buerkeste guktie saemieh jijtjh damtin koloniseremen diedtelimmesne. Daan teeksten mohtedimmieh gååvnesieh daaletje jortesinie, nov goh Nils-Aslak Valkeapääen ”Mov veasoe lea mov vaajmosne”, jih hujnies buerkiestimmesne Paulus Utsijen jih Gaebpien Gåstan vaajesine mah soptsestieh guktie saemieh leah eatnemh, jaevrieh jih reaktah dasseme. Seamma vihkeles aaj meatan, mijjien gøøkte beagkoesommes – jih daamhtaj jarkoestamme – saemien joejkeme-teeksth, mah voesteges aejkien diedtesovvin 1673. ”Måersie faavroe” jih ”Guldnasas” leah jienebh tjuetie aejkijste jarkoestamme, jih dellie maaje aaj åarjelsemien gielesne jis! Daaletje gærjelesvoeteste aaj veesmedahkem naan voernges saemien tjaelijijstie.
Gærja aaj digitaalegærjine Nasjonaalegærjagåetesne gååvnese.
