Sámegieloahpahus joatkkaskuvllas

Dieđut oahppi vuoigatvuođaid birra.
Sámegieloahpahus joatkkaskuvllas
Sámegiella

Galget go du oahppit álgit joatkkaskuvlii, ja sis lea vuoigatvuohta sámegiel oahpahussii? Leat go sii eahpesihkkarat makkár vuoigatvuođat sis leat oažžut sámegielaoahpahusa go álget joatkkaskuvlii? Dás gávnnat veahá dieđuid vuoigatvuođaid birra, ja maiddái muhtin rávvagiid movt sáhtát veahkehit ohppiidat oažžut sámegieloahpahusa, earenoamážit skuvllain mat dábálaččat eai fála sámegielfágaid.

Vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa Oahpahuslágas § 6-3 čuožžu ahte buot sápmelaččain joatkkaoahpus lea vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa. Oahppit sáhttet lohkat sámegiela vuosttašgiellan, nubbingiellan dahje sámegiela amasgiellan. Oahppi sáhttá oažžut oahpahusa juogo davvisámegielas, julevsámegielas dahje lullisámegielas. Skuvllas lea geatnegasvuohta addit oahpahusa sámegiela vuosttaš- dahje nuppigielas, muhto ii sámegielas amasgiellan.

Geas lea vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa? Ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa jus atná iežas sápmelažžan, ja lea sámegiella ruovttugiellan, dahje unnimusat nuppi váhnemis, áhkus, ádjás dahje máttarváhnemis lea sámegiella dahje lea leamaš sámegiella ruovttugiellan, dahje jus ohppiid váhnemat leat čálihuvvon jienastuslohkui. Vuoigatvuohta gusto beroškeahttá gos oahppi orru ja maiddái beroškeahttá lea go leamaš dakkár oahpahus vuođđoskuvllas. Eambbo dieđuid dán áššis oaččut Sámedikkis.

Maid galget dahkat? Go oahppit ohcet joatkkaskuvlii, de livččii vuogas čállit ohcamii juo ahte jus oažžu oahpposaji, de galgá fállot sámegieloahpahus sutnje. Dát guoská earenoamážit dakkár skuvllaide mat dábálaččat eai fála sámegielfágaid. Jus ohcanskovis ii leat sierra sadji gokko galget merket makkár gielaid sávvet, de sáhttet čállit dan ovdamearkka dihte Eará dieđuid vuollái. Go oahppi oažžu oahpposaji skuvllas mii dábálaččat ii fála sámegielfágaid, de ávžžuhit váldit oktavuođa skuvllain, juogo ráđđeaddiin, oahpahusgoziheddjiin dahje rektoriin, ja jearat movt sii áigot heivehit sámegieloahpahusa oahppái. Oahppit sáhttet áinnas čujuhit Oahpahusláhkii § 6-3 Sámi joatkkaoahpahus gos sin vuoigatvuođat oažžut sámegieloahpahusa čilgejuvvojit. Seammás sáhttet dieđihit skuvlii ahte skuvla sáhttá ohcat ruovttoluotta máksojuvvot oasi vejolaš goluin maid ožžot oahppi sámegieloahpahusa fállama oktavuođas. Ruovttoluotta máksin gáibádusa galget skuvllat sáddet iežaset fylkka Fylkkamánnii.

Berre váldit oktavuođa skuvllain buori áiggis ovdal go skuvla álgá, vai skuvllas lea áigi heivehit sámegieloahpahusa. Jus skuvllas eai leat oahpaheaddjit geat sáhttet oahpahit sámegielas, de ferte skuvla heivehit eará oahpahusvugiid. Eará oahpahusvuogit sáhttet leat gáiddusoahpahus ovdamearkka dihte interneahta bokte, intensiivaoahpahus, gohttenskuvla dahje sullasaš. Finnmárkku Fylkamánnis lea davvisámegiela gáiddusoahpahusa koordinerenovddasvástádus ja Nordlándda Fylkamánnis lea fas ovddasvástádus koordineret lulli- ja julevsámegiela gáiddusoahpahusa.

Čálalaš siidogiela oahpahusas luvven ja luvven amasgiela oahpahusas joatkkaskuvllas Jus oahppis lea sámegiel vuosttaš- dahje nubbingiela oahpahus joatkkaskuvllas, de galgá luvvejuvvot čálalaš dárogiela siidogiela oahpahusas ja maiddái luvvejuvvot amasgiela oahpahusas. Jus oahppi háliida oahpahusa sihke amasgielas ja sámegielas, de šaddá váldit lassidiimmuid. Oahppis ii leat riekti luvvojuvvot čálalaš dárogiela siidogielas go lohká sámegiela amasgiellan.

Oahppoplánat Oahppit geat lohket sámegiela vuosttašgiellan, sis galgá leat oahpahus dárogielas sierra oahppoplána – Norsk for elever med samisk som førstespråk – mielde. Oahppit geat lohket sámegiela nubbingiellan dahje sámegiela amasgiellan, sis galgá leat dárogiela oahpahus dábálaš dárogiela oahppoplána mielde, muhto sis galgá leat unnit diibmolohku. Johtučállosis Udir-01-2011 ovdanboahtá unnimus diibmolohku mii ohppiin galgá leat iešguđet fágain.

Stipeanda sámegieloahpahusa ovddas Sámediggi juohká stipeandda ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaoahpahusas. Ohcanskovi sáhttá viežžat Sámedikki neahttasiidduin

 

Čális kommentáraruktui iežat vásáhusaid dege rávve mo resursa heive geavahuvvot oahpahusas.