Sámegiella 1

Njálmmálaš gulahallama váldooassi lea máhttit guldalit, hupmat ja ságastallat iešguđetlágan oktavuođain. Guldalit, hupmat ja ságastallat lea oassi sihke dábálaš ovttastallanvugiin ja fágalaš oktavuođain. Dat gullá lunddolaččat sosiála, kultuvrralaš ja fágalaš gelbbolašvuhtii ja estehtalaš eallimii ja muosáhusaide. Guldaleapmi lea aktiiva doaibma mas oahppi galgá oahppat ja ipmirdit dan bokte ahte dulko, veardida ja árvvoštallá earáid dajaldagaid. Sihke njálmmálaš ovdanbuktima bokte, masa lea ráhkkanan ja spontána njálmmálaš ovttastallamis galgá oahppi ovdánahttit návccaid gulahallat earáiguin ja albmanahttit máhtu, jurdagiid ja hutkosiid girjás gillii iešguđet šáŋŋeriin. Sámegielfágas mearkkaša dát ahte lea erenoamáš deaŧalaš ovdánahttit ohppiid doabaipmárdusa ja seammás dahkat ohppiid diđolažžan giellageavaheamis. Dát eaktuda ahte sámegielat oahppit galget oahppat movt buoremusat gáhttet sámegiela seammás go ovdánahttet dan. Njálmmálaš gulahallan lea maid heivehit giela, albmanahttinhámiid ja gaskkustanvuogi gulahallandilálašvuhtii.

Čálalaš gulahallama váldooassi lea máhttit lohkat ja čállit sámegiela. Oahpahussii gullá vuosttaš lohkan- ja čállinoahpahus ja lohkan- ja čállingelbbolašvuođa viidáset ovdánahttin oktilaš progrešuvdnan miehtá oahppomannolaga. Lohkanoahpahus galgá ovddidit oahppi miela ja návccaid lohkamis ja čállimis, ja mielddisbuktá ahte oahppi galgá lohkat iešguđetlágan teavsttaid, sihke oahppama ja muosáheami várás. Lohkanoahpahus galgá váikkuhit dasa ahte oahppi šaddá diđolaš dan hárrái movt son ovdána lohkamis ja čállimis. Čálalaš gulahallan ovdána dan bokte go bargá giela huksehusain ja struktuvrrain, ja barggus iešguđetlágan šáŋŋeriiguin mas bohtet dađistaga eambbo gáibádusat teavsttaid hámi ja doaimma oktavuođaid ipmirdeapmái. Čállin lea albmanahttit, divodit ja ovdanbuktit jurdagiid ja oaiviliid iešguđetlágan teavsttaid ja šáŋŋeriid bokte. Ovttastuvvon teavsttat gullet lunddolaččat daidda teavsttaide maid oahppit galget lohkat ja hábmet. Buorre čálalaš gulahallan eaktuda buori sátneriggodaga, máhtu ja gálggaid teakstaduddjomis, grammatihkas ja riektačállimis, ja návccaid heivehit teavstta ulbmilii ja vuostáiváldái.

Váldooassi giella, kultuvra ja girjjálašvuohta lea sámi giella- ja teakstakultuvrra birra. Oahppit galget ovdánahttit iešheanalaš ipmárdusa sámi giela ja kultuvrra beliin, ja oažžut ipmárdusa das movt giella ja teaksta lea rievdan áiggiid mielde ja ain rievdá. Váldooassái gullá maid giellageavaheami birra sámi kultuvrra, eallinvuogi ja árbevirolaš máhtu ektui, doahpagiid oahppama ja sátneriggodaga viiddideami birra. Oahpahus galgá veahkehit oahppi šaddat diđolaš iežas giellaoahppama ja iežas guovttegielatvuođa ja addit oadjebasvuođa ja ruohttasiid iežas kultuvrii. Oahppit galget oahppat sámegielaid ja suopmaniid ja giellageavaheami birra ja giela vuogádahkan. Dat mielddisbuktá systemáhtalaš barggu sojahan- ja suorggidanhámiiguin. Grammatihkas lea lunddolaš álgit sátnehámiiguin nu go sojahit vearbbaid ja substantiivvaid. Oassi giellastruktuvrras ja grammatihkas lea iešguđetládje dain iešguđet sámegielain, ja oahpahusa galgá áimmahuššat dán ja heivehuvvot gielaide. Oahppit galget beassat oahpásmuvvat sámi muitalanárbevirrui ja sámi girjjálašvuhtii ja girječállimii. Oahppit galget lohkat ja reflekteret ovtta meari ovdalaš ja ođđaset teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin. Sii galget oažžut vejolašvuođa lohkat ja muosáhit sihke sámi girjjálašvuođa ja álgoálbmotgirjjálašvuođa. Dasa lassin galget sii šaddat diđolaččat sámi teakstahistorjjá árbevieruid hárrái buohtastahtti perspektiivvas ovdalaš áiggi ja dálá áigái gaskka ja olggobeali váikkuhusaid ektui. Go leat máŋga sámegiela ja ollu suopmanat, de lea deaŧalaš máhttit juoidá gielaid ovttaláganvuođaid ja eará sámegielaid giellastruktuvrra birra.